Tarinoita Kartanosta

torstai 7. elokuuta 2014

neiti Räkänokka ja mister Turhantärkeä

William istui apiloiden täyttämässä heinikossa jalat harallaan, nojaillen paljaisiin käsivarsiinsa, joiden vaaleasta väristä näki pojan olevan siniverinen. Myös suorat, harmaat housut, valkoinen kauluspaita sekä siniset liivit kertoivat sen ohi lentäville linnuille.
Täydelliset piirteet olivat täynnä itsevarmuutta ja lapsekasta huolettomuutta, joka tulisi katoamaan niistä aikaa myöten. Harmaat silmät katsoivat luottavaisina sinistä taivasta, jonka lävistivät puiden paksut oksat ja smaragdin vihreäinä loistavat lehvästöt. Kaiken keskellä möllötti suuri kivilinna, jonka tumma siluetti tuntui olevan vailla loppukesän aurinkoa. Linna oli yhtä varma mahtavuudestaan, kuin sen asukkaat.
"katso, Will!" Scarlett huudahti ja poika käänsi sirot kaasvonsa tyttöä kohti.
Scarlett makoili selällään ja hänen näkökenttäänsä piiritti jo kellastuneiden heinänkorsien rivi. Tytön kastanjanruskeat laineet ryöppysivät hänen kuvankauniiden kasvojen ympärillä näyttäen aivan sädekehältä. Hänen valkoinen pitsileninkinsä toi mieleen alati taivaalla leijailevat pilvihattarat.
"Niin?!" Will hymyili iloisesti ja sai vastaukseksi ruusunpunsiten huulten leveän virneen. He kumpikin olivat jo nuoria aikuisia, mutta Scarlettin silmissä kiilsi leikkisyys, joka ei sopinut avioliittomarkkinoille alkuunkaan!
"Katso tuonne", Scarlett osoitti metsän suuntaan. Havupuiden juurella käveli käsikynkässä kaksi nuorta. Tyttö ja nuori mies oli sopiva kuvaus.
"Ei voi olla totta! Neiti räkänokka ja mister Turhantärkeä!" Will nauroi rennosti. Nuoret vilkaisivat toisiaan luottamuksellisesti ja nousivat sitten ylös heinikosta.
William laittoi kätensä tötteröksi ja huusi sen läpi: " HOI, RAKASTAVAISET! LÖYTYIKÖ METSOJA YHTEISTÄ ILLALLISTA VARTEN!?"
Scarlett nauroi ja poskiin ilmestyivät somat hymykuopat.
Pari käveli lähemmäksi ja Turhantärkeä huusi takaisin: " Menkää leikkimään leluillanne, kakarat!"
Will suuttui. Hän ei kestänyt kun joku sanoi häntä LAPSEKSI!
"Rakkausretkenne ovat kieltämättä meille siveellisille liikaa, voisimme lähteäkkin!" hän tiuskaisi. Räkänokka riuhtaisi toisen irti kädestään.
"On siinäkin viisas! Heti rupeat haastamaan riitaa!" tyttö tokaisi katsoen Williä kuin kuraista kenkää.
"Pidä vain suuri suusi tukossa", Scarlett lausui vieno hymy huulillaan. Hän hipaisi ystävänsä kättä ja sai tämän rauhoittumaan silmin nähden.
"Ladyt, ei riidellä", Herra Scott alias mister Turhantärkeä tokaisi kuin olisi ollut koko ajan hiljaa.
Scarlett kääntyi Williamin puoleen heilauttaen ihailemisen arvoista päätään teatraalisesti. Hän kiersi pojan kullanruskeita kiharoita etusormensa ympärille saaden kaikki katsomaan itseään, kuten oli halunnutkin.
"Will, mennään pois noiden luusereiden seurasta. Herttuatar tuntuu haisevan lannalle"hän tokaisi.
"Sinuna olisin ihan hiljaa! Minusta tuntuu, että itserakkautesi se täällä haisee!" Turhantärkeä huudahti, kun nuori herttuatar tyytyi hengittämään syvään ja pitämään suunsa kiinni. Sanottavaa olisi riittänyt, mutta Will olisi KUITENKIN mennyt kantelemaan isälle.
"Olet oikeassa, Scarlett!" William loi ylpeän hymyn toisia päin. Silmissä loisti ilkeä tuli, joka sai Catherine alias Räkänokan rypistämään kulmiaan. "Linnassa teitä odottaa mukavan puoleinen yllätys".
Scarlett nauroi taas ja ystävykset lähtivät käsikädessä metsään päin.


Ei olisi IKINÄ arvannut että "Neiti Räkänokka" ja Will päättyisivät naimisiin tai Scarlett sekä 2mister Turhantärkeä" hyviiiin läheisiksi ystäviksi:)
Maailma onkin ihmeellinen paikka:D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti