VAROITAN MILENAN LIIASTA YLISTYKSESTÄ!
"Sinä", Milena tuijotti tyrmistyneenä sohvalla loikoilevaa herraa.
Mies oli ristinyt jalkansa joita leputteli käsinojalla. Hattu ja takki oli jätetty lojumaan sohvan selkänojalle, mikä kertoi miehen oleilleen huoneessa jo pitkään. Herttua nosti kyllästyneenä kultaisten kiharoiden täyttämää päätä. Ylimielinen katse viilsi mustan mekon ja letitetyt hiukset. Tyttö oli kaukana kauniista, sen herra näki heti.
"Tervehdys, kulta", hän tuhahti laskien päänsä jälleen samettiselle sohvatyynylle.
Milena tuijotti. Vaikka herra Salaisuus olikin niin tyly, neiti tunsi outoa ihastusta komeiden kasvojen luomaa täydellisyyttä kohtaan. Hän kadehti sillä hetkellä siskoaan vielä enemmän!
"Mitä luulet tekeväsi?" Milena sai kysyttyä. Samalla hän tajusi kuinka lapselliselta hänen täytyi kuulostaa kaulaanasti napitetussa rätissä ja rihkama käädyissä.
"Luulin odottavani Isidora Kuznetsovia, mutta sainkin nuorempaa seuraa", mies nousi istualleen, vieno hymy huulillaan ja kääntyi katsomaan surupukuista tyttöä.
Pitkä katse sai Milenan painamaan silmänsä lattiaan. Miehen katseessa oli jotain intohimoista, kiihkeää ja uskaliasta. Tyttö houkuttautui katsomaan uudelleen kiellettyä hedelmää, mutta herra oli noussut jo ylös makuusijastaan.
"Missä siskosi on, kulta?" kysymys sai Milenan värähtämään jännityksestä. Kulta?! Voisiko kukaan sanoa sitä hänelle noin?!
"Poissa", tyttö henkäisi ja sai miehen vilkaisemaan itseään.
"Poissa?!" herra kysyi kulmat rypistyen.
"Nii-in".
"Missä poissa?" herra tivasi astellen rennosti Milenan eteen.
Tyttö katsoi suu auki jumalaisia piirteitä sekä lumoavia silmiä. Ne saivat nuoren neidon sydämmen väpättämään epätahtiin, vaikka se ei ollutkaan herran tarkoitus.
"Matkoilla", Milena väitti, mikä sai komistuksen mutisemaan jotain vieraalla kielellä. Tyttö yritti saavuttaa katsetta, mutta turhaan.
"Sitten minä lähden. Anteeksi häiriö", herra nytkäytti päätään napaten hatun ja takin kainaloonsa"Pyydä siskoasi tulemaan sovittuun paikkaan heti kun on kaupungissa".
Milena vain nyökkäili pää täynnä sopimattomia unelmia, jotka olivat vain Isidoran saavutettavissa.
Jup, voi tyttö parka:( On vaarallista ihastua siskonsa rakastajaan, joka on itseään paljon vanhempi ja vieraasta maastakin!
Nyt vielä super miehinen keskustelu venäjän ajoilta:)
"Dixon-hyvä. Naisia on helppo saada monta, mutta heidän erillään pitämisensä on jo asia erikseen!" William nauroi silmissään eloisaa tulta.
"Sinulla tuntuu olevan kokemusta", tohtori virnuili.
"Kenties", herttua vinkkasi silmää kaivaen samalla sikaria povitaskustaan.
"En usko, että sinäkään pystyt viihdyttämään kolmea naista samaan aikaan", Dixon väitti varmana.
"Lyödäänkö vetoa?!"William innostui puhaltaen savupilviä huoneen kattoon.
"10 ruplaa vetoa, että et saa miellytettyä huomenna olevissa tanssiaisissa Klavdiya Markovicta, Isidora Kuznetsovia ja Boleslava Bogomoloria!" tohtori kaivoi rahat kämmenelleen voittajan elkein.
"Onnistuu leikiten!" William väitti pilke silmäkulmassa.
Että näin on...ehkä saan kirjoitettua tanssiaisistakin...JOSKUS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti