Tarinoita Kartanosta

perjantai 12. syyskuuta 2014

Luin...ja unohduin lukemaan lisää...ja lisää

Tästä tulee esitelmä kouluun!
Nimi: Eikä yksikään pelastunut(Kymmenen pientä neekeripoikaa) eng.Ten Little Niggers
Kirjailija: Agatha Cristie
Ilmestynyt: 1940

Jatketaan Agatha Cristie kannalla;) Olen vaan niin  koukussa(taas) näihin salapoliisiromaaneihin, etten pääse irti. Tätä olin myös kuullut monien suosittelevan ja minua myös houkutteli se, että tässä kirjassa EI ole varsinaista salapoliisia:) Ei ainakaan sellaista joka ei koskaan kuole ja ratkaisee pulmat luonnottomalla älyllä ja rohkeudella:)

10 toisilleen tuntematonta ihmistä päätyy "autiolle saarelle", jossa pitäisi olla heille tuttu isäntä.Talossa on heidän lisäkseen vain kaksi palvelijaa. Kun elämänjanoinen nuoriherra kuolee juomaansa laitetun myrkyn takia juuri kun gramofonilta on kuulunut epäuskottavia syytöksiä, alkaa tunnelma muuttua. 
Pikkuhiljaa ihmisiä kuolee mitä merkillisimmillä tavoilla eikä syylliseksi jää kuin talossa olevat. Ruokapöydällä olevat kymmenen neekerinukkea katoavat kuolleiden mukana noudattaen täydellisesti makuuhuoneissa olevaa lastenlorua 10 neekeristä(olen pahoillani kun käytin sitä sanaa! HYI MINUA!)

Tämä olivaan niin hyvä! Oli niin hieno kun kaikki mahd. syylliset on lukijan edessä, mutta silti mikään arvauksisat ei osu oikeaan. Pidin lukukokemuksesta, ja suosittelen sitä ihan kaikille! 
Agatha Cristien paras, varmasti!

"Se oli tohtori, tai se nainen tai..."
-Elviira





Nimi: Jazztyttö peilaa eng. Bright young things
Kirjailiaja: Anna Godbersen
Ilmestynyt: 2010

Nappasin tämän kirjastonhyllyltä tasan kahdesta syystä! YKSI: koska olen lukenut Anna Godbersen yhden toisen kirja-sarjan joka oli ihan hyvä muutamista kohtauksisat huolimatta
KAKSI: nimi oli mielenkiintoinen sillä 20-luku XD

Kirja kertoo kolmen "jazztytöt" tarinaa, jotka etsivät elämäänsä 20-luvun New Yorkissa. Kaksi tyttöä lähtevät karkuun kurjaa elämäänsä salakapakoiden sykkeeseen, sillä ovat kyllästyneitä elämäänsä Ohiossa. Yhden pikkuriidan takia he lähtevät omille teilleen; Letty tupakkatytöksi salakapakkaan ja Cordelia kadonneen isänsä luo, joka on tunnettu viinaksien salakaupasta. 
Isänsä luona Cordelia tutustuu Astrid nimiseen naiseen, joka on Cordelian "uuden" veljen tyttöystävä. Heistä tulee hyvät ystävät, sillä Astrid kaipaa runsaasti seuraa silloin kun riitelee Charlien(Cordelian veli!) kanssa. 
Valitettavasti New York ei kohtele tyttöjä kauniisti vaan antaa heitellä heitä miten mieli tekee. 

Kirja oli hyvin kirjoitettu...ja alku olikin mieleeni. Loppu alkoi mennä sen verran yli, kun Letty päätyy jonnekkin strippari clubille ja Astrid yllättää Charlien toisen naisen kanssa, ja näin ees  päin... Olihan se hyvä, omalla tavallaan;)

"Letty on ehdottomasti kivoin!"
-Elviira




Nimi: Syyttävä sormi eng. The moving finger
Kirjailija: Agatha Cristie
Ilmestynyt: 1972


Tämäkin kiinnosti erityisesti nimettömien kirjeiden takia, jotka mainittiin takakannessa. 
Oli varmaan niin huvittavan näköstä, kun vertailin takaakansia Cristien kirjojen kohdalla kainalossa rypäs mangaa:) Mutta olenkin hyvin monihaarainen lukia; romantiikkaa, historiaa, dekkareita, mangaa ja niin edespäin!

Kirja alkaa kun pieneen kylään tulee jonkinlaisista jalkavammoista parantuva lentäjä ja hänen siskonsa. Heille alkaa pikkuhiljaa avartua, että kylän asukkaiden joukossa on joku, jolla on jotain kaikkia vastaan. Myös he saavt haukkuvan, nimettömän kirjeen, jossa siskoa haukutaan huoraksi yms.
Kukaan ei kuitenkaan aijo kertoa poliisille kirjeistä sillä he häpeävät joutuessaan haukutuiksi. Kun rauhallisena naisena tunnettu rouva kuolee on poliisille pakko ilmoittaa. 
Myös romanttiikka<3 on ilmassa kun "lentäjä" ottaa luokseen vierailemaan kuolleen rouvan yksinäisen/syrjityn tyttären.

Pidin kirjasta, sillä tämä lentäjä oli minäkertojana ja ajatteli kyläläisitä omalla tavallaan. Lisää hauskaa toi ennen kaikkea hieno juoni ja siskon sekä minäkertojan valloitusyritykset:) 

"Miss Marple esiinty vaan viimesissä luvuissa:("
-Elviira








Tiedostan, että tää viimenen on vähän hutimalla tehty, mutta kello näyttää vaikka mitä ja oon IHAN poikki...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti